Korona siellä ja korona täällä, entäs vaalit?

Perjantai 5.2.2021 - Pirjo Lampi

Koronapandemia esiintyy maakunnissamme eri tavoin ja eri vaiheissa. Meillä puhutaan perusvaiheessa, kiihtymisvaiheessa ja leviämisvaiheessa olevista alueista. Voimassa olevat rajoitukset ovat eritasoisia maakunnan tartuntojen määrästä riippuen. Nyt on otettu käyttöön myös 3 toimenpidetasoa. Tätä kirjoittaessani olemme vielä tasolla yksi. Taso 3 tarkoittaa poikkeusolojen ja liikkumisrajoitusten käyttöönottoa.

Nyt käydään poliittista keskustelua siitä, pitäisikö vaalien ajankohtaa muuttaa. Ihmettelen kovasti niitä tiukkoja kannan ottoja siitä, ettei vaaleja voida siirtää. Se ei sovi kuulemma demokratiaan. Se ei olisi muka tasapuolista puolueita ajatellen. Joiltakin se veisi äänestäjiä, joillekin se toisi niitä lisää. Mihin ihmeeseen ne äänestäjät katoaisivat? Itse epäilen suuresti, etteivät läheskään kaikki lähde äänestämään edes nykyisessä koronatilanteessa, saatikka, jos se on nykyistä huonompi. Silloin äänestysprosentti saattaa jäädä varsin matalaksi.

Miten me mahdollistamme käytännössä jokaisen kansalaisen oikeuden äänestää vaaleissa esim. karanteenitilanteissa? Ei silloin mennä kenenkään koteihin vai mennäänkö? Jos mennään, niin minkälaisin suojavarustein, että se on turvallista? Karanteeneissa voi olla pahimmassa tapauksessa tuhansia ihmisiä. Samoin sairaaloissa ja hoivalaitoksissa saattaa olla voimassa vierailukiellot. Niissä kuitenkin perinteisesti ennakkoäänestyksiä hoitavat kuntien vaalitoimikuntiin valitut henkilöt. Vaaleissa on ainakin suuremmissa kunnissa voinut äänestää ennakkoon esim. suurissa marketeissa ja kirjastoissa. Miten näissä säilytetään turvavälit ja hygienia? Varsinaisena äänestyspäivänä äänestykset suoritetaan eri äänestyspaikoilla vaalilautakuntiin valittujen henkilöitten valvonnassa. Miten näissä pystytään äänestys suorittamaan turvallisesti pandemian aikana? On puhuttu paljon sähköisestä äänestyksestä. Se ei ole kaikille mahdollista eikä voi olla ainoa vaihtoehto.

Otan esimerkiksi hyvin tuntemani TYKS erva-alueen, johon lisäksi kuuluvat Ahvenanmaa, Satakunta ja Vaasa. TYKSissä voidaan hoitaa myös näiden alueitten korona potilaita. Tehohoitopaikkojen tarvetta ja kapasiteettia seurataan tarkkaan koko ajan. Yliopistosairaaloilla on keskinäisiä sopimuksia tilanteen mukaan auttaa toisiaan. Esim. HUSin tehohoitoa vaativia koronapotilaita on jo hoidettu myös TYKSissä. Mites näissä tapauksissa sitten äänestetään? Potilas ei ole edes omalla paikkakunnalla. Meillä ei sellaista kristallipalloa ole, mikä tietäisi kertoa meille totuuden siitä, mikä on pandemian tilanne vaalien aikana. Miten näissä eri tilanteissa toteutuu sitten kaikkien äänioikeutettujen demokratia vaikuttaa vaalitulokseen? Kaikkia rokotetta haluavia kansalaisia ei varmaankaan ehditä rokottaa ennen vaaleja. Käytännön ihmisenä ja myös kuntapoliitikkona olen näitä asioita pohdiskellut. Ilman varautumissuunnitelmia saatamme olla ongelmissa.

Tietysti jokainen meistä toivoisi, että pandemia olisi jo vaaleihin mennessä laantunut. Myös kuntavaaliehdokkaille tilanne on varsin poikkeuksellinen. Nyt ei normaalia vaalikampanjointia voi tälläkään hetkellä tehdä toreilla eikä turuilla. Miten varsinkin uudet ehdokkaat saavat tuotua itseään esille? Menestyykö näissä vaaleissa vain ne, joilla on rahaa näkyvästi mainostaa itseään? Vaalien siirtäminen ei ole mikään mustavalkoinen kyllä tai ei juttu. Ainakin toivoisin, että jokin selkeä suunnitelma sellaisen tilanteen varalta olisi jo tehty tai tehtäisiin, miten toimitaan, jos vaaleja koronatilanteen takia siirrettäisiin. Varsin monet sairaanhoitopiirien koordinaatioryhmät ovat ennustaneet, kun sitä heiltä sitä on tivattu, että pandemia rauhoittuisi vasta ehkäpä juhannukseen mennessä. Tämä perustuu osittain viime kesän tilastofaktaan. Viime vuonna maailmanlaajuisesti todettiin covid-19 tartuntojen lasku kesäaikaan. Olisiko aika vakavasti miettiä vaalien siirtämistä vaikkapa kesäkuun alkuun? Terveydenhoidon jonkinmoisena ammattilaisena mietin, mihin asetamme arvoasteikollamme kansalaisten terveyden vaalimisen. Miten pystymme torjumaan mahdolliset tartunnat äänestyspaikoilla. Kysymykseni kuuluukin, miten yhteiskunnassamme aiotaan varmistaa demokraattiset kuntavaalit niin puolueitten kuin äänestäjien kannalta tänä poikkeuksellisena aikana.

– Pirjo Lampi

TULEEKO MAKUSOTE-UUDISTUS VAI EIKÖ TULE?

Keskiviikko 23.5.2018 - Pirjo Lampi

Onko päivääkään, ettei näistä uudistuksista joku korkeasti koulutettu asiantuntija esitä omaa mielipidettään, varsinkin sote-uudistuksesta.

Ne asiantuntijat, jotka ovat ns. hallituksen värväämiä asiantuntijoita ovat tietysti oikeassa ja muut väärässä. Kokoomuksen haluamasta valinnanvapaudesta on noussut suurempi vastarinta mitä kokoomus ehkä oletti. Omatkin rivit ovat repeilleet. Alkuperäisessä lakiluonnoksessa valinnanvapaus oli paljon suppeammassa muodossa. Siitä ehkä olisi voitu päästä kompromissiin. Sitten iski ahneus. Huomattiin, mikä mahdollisuus tässä on suurille yksityisille sotealan yritysmonopoleille tuottaa palveluita myös valtion rahoituksella.

Ulkoministeri Soini (sin) totesi aikanaan, että nyt voi köyhäkin valita. Ehkä voi, jos osaa ja sattuu asumaan suhteellisen suuressa kunnassa, jossa palveluntuottajia tulisi olemaan enemmän kuin yksi. Entäpä palvelun hinta? Asiakasmaksu tulee olemaan sama riippumatta siitä, minkä julkista palvelua tuottavan sotekeskuksen asiakas valitsee. Nykyisen yksityisen vai nykyisen terveyskeskuksen. Ne asettuvat siis maksun suhteen samalle viivalle. Hallitus on vakuuttanut, etteivät asiamaksut nouse. Nyt kunnat ovat nostaneet innolla maksujaan asiakasmaksuasetuksen enimmäistasolle niin perusterveydenhoidossa kuin erikoissairaanhoidossa. Mikä tulee olemaan esim. se hinta joka vastaa nykyistä tk-maksua. Käykö niin, että asiakas, joka tällä hetkellä maksaa yksityisellä sektorilla sen mukaisesti kalliimman hinnan kuin julkisella sektorilla, saakin palvelunsa tulevassa sotekeskuksessa halvemmalla kuin ennen? Köyhäkö siis hyötyy?

Kaikkein tärkein syy koko uudistukselle oli 3 miljardin kustannussäästöt. Nyt ei juuri enää ole asiantuntijaa löytynyt, joka liputtaisi säästöjen puolesta, päinvastoin. Niinpä ministeri Orpo (kok) totesikin kyselytunnilla 17.5. ettei uudistuksella tavoitellakaan säästöjä. Siis mitä? Ministeri myönsi, ettei uudistuksen yhtä päätarkoitusta enää tavoitellakaan. Nyt tavoitteena oli hänen mukaansa se, että ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon. Sitä vartenko vaaditaan ja tarvitaan historiallisen suurta uudistusta?

Valtiosihteeri Martti Hetemäki sotki pakkaa ilmoittamalla omassa muistiossaan, että valinnanvapaudensäästöpotentiaali on nolla euroa mutta tiedon ja teknologian käytön avulla voitaisiin saada 4 miljardinsäästöt. Tulokset valinnanvapauden kokeilusta Keski-Uudellamaalla viittaavat siihen, että malli lisää kustannuksia.

Mistä sitten syntyy nuo säästöt? Säästöjä tehdään tulevaisuuden visiossa mm. vanhusten hoidossa. Ikäihmisiämme pitää hoitaa kotona viimeiseen hengenvetoon asti mutta resursseja ei siihen ole tälläkään hetkellä. Nyt tulee teknologiasta pelastus! Kotihoitajien virtuaalikäynneillä syntyy säästöjä. Hoitaja kävisi päivässä jopa 20-40 kotihoidon asiakkaan luona ”virtuaalisesti”. Siis meillä halutaan säästää pienipalkkaisten kotihoidon hoitajien palkoista.  Lisäksi säästöjä tavoitellaan sähköisten terveystarkastusten ja oirearvioinnin käytön lisäämisellä. Uskon itsekin siihen, että teknologian avulla saatamme saada säästöjä mutta ei se teknologiankaan hankkiminen ole ilmaista. Teknologia voi olla hoidossa tärkeä ja hyödyllinen lisäapu mutta sillä ei voida koskaan korvata kokonaan hoitohenkilökuntaa. Kyllä itse ainakin haluaisin, että minua hoitaa ihminen eikä mikään robotti. Kotona olevan huonokuntoisen vanhuksen ainoa päivittäinen tai jopa viikkojen ihmiskontakti saattaa olla kotipalvelun hoitaja.

Hetemäen muistio pelasti Orpon! Sen jälkeen ministeri oli taas vakuuttunut siitä, että säästöjä sittenkin syntyy. Siis vajaassa viikossa kaikki muuttui taas hyväksi.

Maakunta- uudistus etenee joka maakunnassa omaa tahtiaan ja omien resurssien varassa. Valmista ei voi syntyä ennen kuin tiedämme astuvatko lait voimaan. Alivaltiosihteeri Päivi Nerg on kiertänyt maata Oma maakunta-tilaisuuden merkeissä mukanaan liuta eri ministeriöitten asiantuntijoita. Suunnittelu on vielä kovin keskeneräistä. Aika kuluu ja päätöksiä ei synny.

Maakuntavaalien siirtäminen on nyt noussut vahvasti esiin monelta taholta. Julkisoikeuden professori Juha Lavapuro on todennut, ettei maakuntavaaleja enää voida järjestää lokakuussa. Sote-lakien hyväksymisen takarajana on pidetty heinäkuun alkua. Toisaalta on puhuttu luovista ratkaisuista, mitä ne sitten lienevätkin. Puhe vaalien siirtämisestä on pääministeri Sipilän mukaan hölynpölyä. On vain luotettava siihen, että säästöjä syntyy maakuntien toimeenpanosta. Annetaan kuva siitä, että koko Suomi lakkaa olemasta, jos nyt ei keskusta saa maakuntiaan ja kokoomus valinnanvapautta. Näinhän ei tietenkään käy. Sipilä on jopa uhkaillut ennenaikaisilla vaaleilla, jos uudistuksia ei synny. Uusi hallituskin on jo moneen kertaan valittu ja se mikä puolue kenenkin kanssa haluaa leikkiä, on myös päätetty ainakin somessa.

Tämän päivän (23.05.) uutisissa oikeuskanslerinvirasto toteaa vaalien aikataulun olevan liian kireän. Kansliapäällikkö Kimmo Hakonen on esittänyt viraston näkemyksen asiasta. Hänen mukaansa maakuntavaalit on lykättävä vähintään ensi vuoden alkuun. Euroopan neuvosto on lisäksi suosittanut, että vaalien keskeisen lainsäädännön tulisi olla valmiina vuotta ennen vaaleja tai se tulisi kirjata perustuslain tasoiseen säännökseen.

Tässäpä taas pohdittavaa hallituksellemme. Tulossa on varmaan uusia selityksiä.

Odotan mielenkiinnolla koska tästä vuosien jatkosarjasta ilmestyy viimeinen osa, jossa lopullinen ratkaisu paljastuu.

Pirjo Lampi